Otsikko on lainattu muuttoliikkeen asiantuntija Timo Aron esityksestä viime viikolta. Aro kiteytti sillä muuttoliikkeen nykytrendiä; kaksio keskustassa on tulevaisuudessa kiinnostavin vaihtoehto, mutta myös mökki metsässä-vaihtoehto houkuttelee pienemmissä määrin osaa ihmisistä

Muuttiko pandemia muuttoliikkeen suunnan? Eipä juuri, vaikka muutoksia on tapahtunut. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat kärsineet muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä, erityisesti lähtömuuttajien määrä on kasvanut 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Muiden suurten kasvu- ja maakuntakeskusten vetovoima (ns. Tampere-ilmiö) on kasvanut korona-aika edeltävään aikaan verrattuna. Myös suurempien kaupunkien kehyskuntien muuttovetovoima on kasvanut. Ennen puhuttiin Nurmijärvi-ilmiöstä, nyt Aro on puhunut Järvenpää-ilmiöstä. Hieman urbaanimpi, hyvien yhteyksien varrella oleva kehyskunta on yhä houkuttelevampi paikka muuttajille. Pandemia-aikana suurten vapaa-ajan- ja matkailukuntien nousu on myös ollut vahvaa ympäri maata. Vapaa-ajan asuminen on vaihtunut pysyvään asumiseen ja osa maaseudusta ja maaseutukunnista on hyötynyt muutoksesta.

Kaupungistumiskehitystä ei pandemia ole pysäyttänyt. Suomessa on tehty 1,7 miljoonaa muuttoa koronaikana, joista joka kolmas muutto on ollut kuntien välistä muuttoa ja kaksi kolmesta kunnan sisäistä muuttoa. Kun kaupunkiseudut huomioidaan, neljä viidestä muutosta on tapahtunut saman kaupunkiseudun sisällä. Kaikista kunnan rajat ylittävistä muutoista 76 % suuntautui kaupunkimaisiin kuntiin, 12 % taajaan asuttuihin kuntiin ja 12 % maaseutumaisiin kuntiin. Yhdeksän kymmenestä muutosta on siis suuntautunut kaupunkimaisiin tai taajaan asuttuihin kuntiin.

Pandemia-aika on pitänyt muuttoliikkeen ison kuvan ennallaan, mutta esiin on noussut enemmän vaihtoehtoja asumisen ja paikan valintojen kentällä. Konsulttitoimisto MDI:n laatima väestöennuste vuoteen 2040 mennessä on kuitenkin armoton. Koko Suomen väestön ennustetaan kasvavan 0,6 % eli 34 716 hengellä.  Alueellisesti erot ovat suuria, esimerkiksi PK-seudun väestökasvu on samassa ennusteessa 17,3 %, Tampereen 12 %, Kuopion 0,8 %, Vaasan 0,1 % ja muun Suomen – 9,1 %. Kaupunkiseutujen väkimäärä kasvaa, mutta niidenkin välillä on suuria eroja, ja muun Suomen väestö vähenee.

Tulevina vuosikymmeninä muuttoliikkeen ja väestönkasvun trendit vaikuttavat voimakkaasti rakennusalan arkeen. Yritykset joutuvat miettimään entistä tarkemmin millä alueilla toimivat, mistä saavat työvoimaa ja minne kannattaa investoida. Koulutuspaikkojen osalta vaikutukset saattavat näkyä yhä isoimpina ammattikorkeakouluina kasvukeskuksissa ja hyvin pieninä oppilaitoksina muualla Suomessa. Työntekijöille kaupunkiseudut näyttävät tarjoavan enemmän työmahdollisuuksia, mutta ehkäpä käynnissä oleva työelämän murros tarjoaa osaajille entistä enemmän mahdollisuuksia valita asuin- ja työpaikkansa mistä tahansa. Seurataan kehitystä kohti vuotta 2040!

Antti Aarnio
Edunvalvontapäällikkö 
Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry.

Jaa sivu