Keskituloiset maksaisivat yleisen ansioturvan

Kimmo Sandberg (kimmo.sandberg a ria.fi), 18.8.2020

Viime viikkoina on käyty paljon keskustelua yleisestä työttömyysvakuutuksesta ja nykyisen ansioturvajärjestelmän väitetystä epäoikeudenmukaisuudesta.

Nykyinen ansiopäiväraha rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, verotuloilla sekä kassojen jäsenmaksuilla ja sijoitustuotoilla. Jo keskituloisista palkansaajista lähtientasamääräisillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan merkittävästi työttömyysturvan kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn jäsenet rahoittivat vuonna 2018 n. 70 milj. euroa enemmän kuin saavat etuuksina ainoastaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksusta laskettuna. Jos laskelmassa otetaan huomioon työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu ja jäsenten maksamat verot, nousee heidän osuutensa vielä selvästi suuremmaksi. Tosiasiassa KOKO-kassan jäsenetrahoittavat oman työttömyysturvansa lisäksi myös muiden työttömyysturvaa, eikä niin, että kassaan kuulumattomat subventoisivat kassan jäseniä.

Keskusteluissa on arvioitu yleisen työttömyysturvavakuutuksen aiheuttavan lisäkustannuksia n. 250 milj. euroa vuosittain. Kustannus jouduttaisiin rahoittamaan korottamalla työttömyysvakuutusmaksua tai verotusta sekä mahdollisesti laskemalla työttömyysetuuden määrää ja kestoa. Koska työttömyysvakuutusmaksu on tällä hetkellä tasaprosenttinen maksu, ei tällaisen maksun korottaminen kovin paljon nykyisestä ole varmaankaan mahdollista. Todennäköisempää olisi muutoksen ylimääräisen kustannuksen siirto verotuksen piiriin. Jos yleisen ansioturvan rahoitus siirrettäisiin verotuksen piiriin, tarkoittaisi tämä KOKO-kassan jäsenistölle veroasteen nousua, sillä jäsenistö on keskivertoa paremmin ansaitsevaa. Näin uudistus lisäisi entisestään hyvin epäkannustavasti palkkatulojen veroprogressiota.  

Yleinen ansioturva aiheuttaisi myös painetta laskea ansiokorvauksia, jotta muutoksesta aiheutuvat lisämenot pystyttäisiin kattamaan. Ansioturvan taso pienituloisilla on tällä hetkellä niin matala, ettei heidän etuustasoaan käytännössä voida nykyisestä madaltaa. Vaihtoehdoksi jäisi laskea korkeampia etuustasoja, mutta juuri tämän ryhmän korvaustasoa on jo merkittävästi laskettu viime vuosikymmenen aikana tehtyjen useiden lakimuutosten perusteella. Työttömyysturvassa ns. korkeampien päivärahojen leikkuri alkaa vaikuttaa jo yli 3 197,70 €/kk ansaitsevien kohdalla. 

Työttömyysturvalainsäädännössä työelämän laeilla ja sovellettavilla työehtosopimuksilla on suuri vaikutus hakemusten käsittelyyn kuin myös asiakasneuvontaan. Työttömyyskassat tuntevat oman jäsenkuntansa erittäin hyvin. Tämän johdosta hakemuskäsittely ja asiakaspalvelu on joustavaa ja tehokasta, koska kassan työntekijät hallitsevat jäsenten työsuhteen yleisimmät työehdot ja alalla noudatettavat työehtosopimukset. 

Korkeasti koulutettujen työsuhteiden ehdoissa on paljon poikkeuksia kuten johtaja- ja päättösopimukset sekä erilaiset palkkiomallit. Nämä tunnetaan alan kassoissa, joten jäsenet saavat palvelun juuri omaan tilanteeseensa kohdennettuna. Jos yleisen ansioturvavakuutuksen toimeenpanisi vain yksi taho, menetettäisiin nykyisen järjestelmän toimialaosaaminen ja sen tuoma tehokkuus sekä asiakkaan tilanteen tunteminen. 

Keskustelussa ei pidä myöskään unohtaa, että järjestelmämme on nykyisellään toimiva ja jokaisella palkansaajalla on mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Kassojen jäsenet ovat lähtökohtaisesti erittäin tyytyväisiä työttömyyskassoista saamaansa palveluun. Esimerkiksi KOKO-kassa sai vuonna 2019 työttömiltä jäseniltään palveluiden kokonaisarvosanaksi 6,02 asteikolla 1-7. 

Nyt yleistä ansioturvaa ajavien todelliset motiivit eivät ole epäoikeudenmukaisuuden poistamisessa, vaan jossain aivan muualla. Kehityksessä olisi tärkeää katsoa, että lapsi ei mene pesuveden mukana, eikä nykyistä toimivaa kassajärjestelmää hävitetä muiden tavoitteiden takia.

Työttömyysturvajärjestelmää pitää kehittää varmistaen, että lainsäädäntömme pysyy alati muuttuvan työelämän mukana. Esimerkiksi palkansaaja- ja yrittäjätyön yhdistäminen sekä freelancetyön huomioiminen eivät tällä hetkellä onnistu järjestelmässämme. Tässä järjestelmä ei ole pysynyt työmarkkinoiden kehittymisen mukana.

Veli-Pekka Nurmi
Hallituksen puheenjohtaja
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO

Outi Mäki
Kassanjohtaja
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO