Rakennus- ja kiinteistöalan talousnäkymät pysyvät heikkoina ainakin vuoden 2024 ajan. Korkeahko korkotaso ja yleinen taloustilanne yhdistettynä asuntojen ja toimitilojen ylitarjontaan ovat sellainen vyyhti, jota ei ole vielä saatu selvitettyä. 

Valtiovarainministeriön alainen rakennusalan suhdanneryhmä RAKSU kokousti viime viikolla ja tarkasteli suhdannenäkymiä näin kesän korvilla. Ryhmän jäsen on RIAn edunvalvontapäällikkö Antti Aarnio

Rakentamisen kysyntä pysynee heikkona tämän vuoden, kuluttajilla ja yrityksillä on heikko luottamus tulevaan ja ostoaikomukset olivat matalalla toukokuussa 2024. Negatiivinen riski piilee työttömyyden mahdollisessa nousussa, joka heikentää entisestään asuntokysyntää. 

Positiivista on se, että suurimpien kaupunkien nopea väestönkasvu merkitsee asuntokysyntää lähitulevaisuudessa. Asuntojen aloituksissa kasvupotentiaalia on eniten suurimmissa kasvukeskuksissa, mutta sen realisoituminen on hämärän peitossa.

Asuntomarkkinoiden piristymisen ennustetaan koskevan ensin vanhojen asuntojen kauppaa. Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoaan tällä viikolla ja jatkavan koronlaskua myöhemmin syksyllä. Tästä seuraavan maltillisen koronlaskun odotetaan heijastuvan asuntokaupan piristymiseen. Uusien asuntojen rakentamisessa käännettä jouduttaneen odottamaan pidempään, hintaero vanhoihin asuntoihin on asiantuntijoiden mukaan kasvanut.
Julkisesti tuetun asuntotuotannon (ARA-tuotanto) merkitys on hyvin merkittävä viime vuosina. Viime vuonna niiden osuus nousi puoleen kaikista kerrostaloasuntojen aloituksista.

Mielenkiintoista on se, että korjausrakentamisen osuus koko rakentamisesta on noussut noin 40 vuodessa 20 prosentista nykyiselle 47 prosentin tasolle. Matalasuhdanteessa, kuten nyt, korjausrakentamisen osuus kasvaa, mutta sen osuuden kasvaminen on myös yksi varmimpia rakentamisen megatrendeistä.

Talonrakentamisen työllisyys on heikentynyt voimakkaasti kesän 2023 jälkeen ja tämä näkyy myös rialaisten työllisyystilanteessa. Ammattikorkeakouluista valmistuneita rakennusinsinöörejä oli työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan työttömänä tai lomautettuna reilut 650 henkeä, rakennusmestareita noin 400 ja rakennusarkkitehtejä noin 80 henkilöä. Myös työttömyyskassa KOKO:n ansiopäivärahaa saavien rialaisten osuus on noussut jo yli yhdeksään prosenttiin kaikista rialaisista kassan jäsenistä. 

Tulevaisuudenuskoa tuo se, että rakentamisen tarjoushinnat ovat laskussa, rakennuskustannusindeksi on miinuksella ja materiaalit halpenevat, myös yritysten tarjousaktiivisuus on korkealla. Toivottavasti tämä johtaa rakennustuotannon elpymiseen mitä pikimmin.