rss Uutiset

Osaajia, mutta varsinkin osaamista lisää

Blogikirjoitus osaamisen hankkimisesta ja täydennyskoulutuksesta

Elokuun alussa rakennusyhtiö Lehto Oyj päivitti näkymiään liikevaihdostaan ja -voitostaan vuoden 2018 osalta. Osaselitys lievään liikevoiton heikentymiseen on siinä, että konsernitason kehityshankkeet ja osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on vaatinut arvioitua enemmän panostuksia.  Yhtiö nostaa esille myös tulevaan kehitykseen vaikuttavia riskejä, osaavan työvoiman saanti on yksi niistä. 

Viime viikolla taas julkisuudessa, erityisesti Kauppalehdessä, keskusteltiin siitä, miten amisreformi vaikuttaa rakennusalalla. Reformin tavoitteena on lisätä enemmän opiskelijoiden oppimista työpaikoilla. Rakennusliitto on puheenjohtajansa suulla pelännyt, että yrityksillä ei riitä resursseja ohjata opiskelijoita riittävästi työpaikoilla.  Pätevistä työnjohtajista, jotka organisoivat opiskelijoiden opetuksen ja ohjeistuksen työmailla, on pulaa, joten rakennusliiton huoli voi olla aiheellinen, mutta aika näyttää miten koulutusuudistus onnistuu.  RIAlaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on paraikaa tuhatmäärin harjoittelussa. Selvitämme myöhemmin syksyllä sen, miten he kokivat työharjoittelun sujuneen ja saivatko he esimerkiksi riittävästi ohjausta harjoittelun kuluessa. 

Se, että yritykset panostavat osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ehkä aiempaa enemmän on erittäin hyvä asia. Rakentamisen ala on laaja aina suunnittelusta jälkimarkkinointiin, ja erilaista osaamista vaaditaan eri tehtävissä. Omaa ammattitaitoa tulee pitää yllä ja osaamista kehittää täydennyskoulutuksella ja esimerkiksi FISE:n pätevyyskoulutuksilla. 

Myös valtiovalta on ymmärtänyt, että on hyvä edistää työntekijöiden mahdollisuuksia lisä-ja täydennyskoulutukseen.  Yksi esimerkki on yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien osittain uudistaminen, joka liittyy Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-visioon. Ammattikorkeakoululakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa voi päästä suorittamaan vuotta vähäisemmällä työkokemuksella kuin aiemmin. Lisäksi koulu voisi hyväksyä tutkintoa suorittamaan myös ammattilaisen, vaikka hänellä ei ole itse amk-tutkintoa suoritettuna.  Työmarkkinoilla on tällä hetkellä kokeneita työelämässä pätevöityneitä ammattilaisia, joille kouluttautuminen YAMK-tutkintoon on tehty liian hankalaksi. Kaavailtu uudistus on siten erittäin hyvä varsinkin vanhemman polven rakennusinsinöörien, -arkkitehtien ja -mestareiden kannalta.  Uudistukseen sisältyy myös se, että korkeakoulut voivat halutessaan järjestää yritysten maksamaa tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta. RIAn näkökulmasta uudistus on hyvä ja edistämme sen toteutumista. 

Nämä sinänsä pienet lakiuudistukset edistävät sitä, että oman osaamisen täydentäminen on paitsi työntekijän itsensä mutta myös työnantajan vastuulla.  Rakennusalalla suurimmat yritykset ovatkin luoneet erilaisia malleja osaamisen kehittämiseen, mutta pienemmät yritykset ovat tässä suhteessa takamatkalla. Työnantajien ja työntekijöiden tulisi käydä avointa keskustelua siitä millaista tarvetta osaamiselle yrityksessä tulevaisuudessa on, suunnitella miten sitä aletaan hankkimaan ja sopia selvästi se, kuka mahdollisen koulutuksen maksaa.  Kun pelisäännöt ovat selvä, osaamisen hankkiminen on paljon mukavampaa.

Antti Aarnio

Edunvalvontapäälikkö

Rakennusinsinöörit – ja arkkitehdit RIA ry


Palaa otsikoihin



Tulosta sivu
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä