http://www.ria.fi/Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ryRIA ry:n uutisia9256e425fd48d61ad1d0900659e2dd20http://www.ria.fi/fin/ajankohtaista//?nid=851Tue, 15 May 2012 13:18:00 +0300 RIAn toimisto ja puhelinpalvelu on auki perjantaina 18.5. klo 8.30 - 12.00.tuula.napola@ria.fi892ff2ae21650728542c76ff0de8c639http://www.ria.fi/fin/ajankohtaista//?nid=850Fri, 11 May 2012 13:19:00 +0300STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitää syksyllä solmittua raamisopimusta ja kevään työuraratkaisua erittäin merkittävinä osoituksina työmarkkinoiden sopimuspolitiikan voimasta. - Palkansaajien ääni kuuluu parhaiten kolmikantaisen valmistelun kautta. Elinkeinorakenteiden myllerryksessä hajanainen sopimustoiminta ja pirstaloituva yhteiskunnallinen vaikuttaminen eivät olisi palkansaajien etu. Nyt on yhteistyön aika. Mäenpää huomauttaa, että elinkeinoelämän lonkerot ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja sen viestit yksituumaisia. Osa elinkeinoelämän viesteistä liittyy vallankäyttöön: palkansaajia ei haluta mukaan päätöksentekoon. - Raamisopimuksen opetus on, että yhteistyön on tiivistyttävä paitsi palkansaajien keskusjärjestöjen, myös sopimusalakohtaisen neuvottelutoiminnan välillä. Mäenpää antaa tukensa valtiovarainministerin aloitteelle, jonka mukaan Suomen kasvustrategiaa pitää etsiä työmarkkinajärjestöjen ja poliittisen päättäjän yhteistyöllä. - Suomen tuonti kasvaa vientiä nopeammin ja kansantalouden kannalta suunta on pielessä. Lisäksi vientiteollisuutemme on yksipuolinen ja sitä kannattelee muutama menestyvä suuryritys. Suomi tarvitsee laajan teollisuuspoliittisen strategian, joka keskittyy luomaan vientiteollisuudellemme uusia näkymiä. Kansainvälinen arviointiryhmä on hiljattain selvittänyt suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Suurimpia ongelmia ovat sirpaleisuus ja pienuus. - Kasvustrategiassa pitääkin huomioida vahvasti tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitys. Jos tutkimus- ja kehitystoimintaa ei kehitetä kokonaisvaltaisesti, toiminnan vaikuttavuus on heikkoa. Tutkimuksella ja kehityksellä on vahva yhteys työelämään, sillä uudet innovaatiot syntyvät työpaikkojen arjessa. On yleinen luulo, että suomalaiset ovat kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin koulutettuja, erityisesti nuorissa ikäluokissa. Joskus näin oli, mutta valitettavasti ei enää. - Tuore OECD-vertailu osoittaa, että vuonna 1991 suomalaiset nuoret olivat useimmin maailmassa suorittaneet korkea-asteen tutkinnon. Maailma ympärillämme on muuttunut rajusti. Nyt Suomi yltää OECD:n tilastossa sijalle 18 ja niskaan hengittävät monet maat, Mäenpää toteaa. STTK:n mielestä Suomessa pitäisikin vallita työn ja osaamisen liitto. - Tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien olisi tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Suomen vahvuus on osaava työvoima. Myös edessä oleva neuvottelu kolmen koulutuspäivän järjestämisestä on nähtävä matkalippuna menestykseen. Koulutus- ja osaamisasioiden on jatkossakin oltava nykyistä painavammin esillä myös työmarkkinoiden sopimuspöydissä, Mäenpää vaatii. Eriarvoistava palkitseminen kuriin STTK:n edustajiston kevätkokouksessa puhunut Mäenpää otti kantaa myös ajankohtaisena vellovaan keskusteluun yhtiöiden palkitsemisjärjestelmistä. - Globalisaatio aiheutti arvomuutoksen ja pelisäännöt karkasivat monien käsistä. Palkkauksen ja palkitsemisen kautta omistajat etäännyttivät johdon muusta henkilöstöstä. Idea sotii hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita vastaan. Yhteys on palautettava. Helppoa se ei ole, mutta kohtuullistamista tarvitaan. kimmo.sandberg@ria.fifa0fce18cd1253230d944266823b9a9dhttp://www.ria.fi/fin/ajankohtaista//?nid=845Fri, 04 May 2012 11:04:00 +0300Uudet hyvinvointijaksot korvaavat palkansaajajärjestöjen aikaisemmat kuntoremonttilomat. Tutustu jaksoihin PHT:n nettisivuilla. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n 1. askel -hyvinvointijaksoja työikäisille ja heidän perheilleen voi hakea sähköisesti 1.5. alkaen osoitteessa http://www.pht.fi. Molempia jaksoja on yli parissakymmenessä kohteessa eri puolilla Suomea. 1askel hyvinvointijaksot työikäisille aikuisille ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia pysyvään elämäntapamuutokseen motivoivia ja elämyksellisiä jaksoja. Jaksojen tavoitteena on tukea yksilön omaa elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. 1askel hyvinvointijaksot lapsiperheille ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana muun muassa annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen. Omavastuuosuudet: 1 askel-hyvinvointijaksot perheille: aikuisten omavastuu on 25 euroa / vrk / henkilö = 125 € / aikuinen / 5 vrk:n jakso / yhteensä lasten omavastuu on 15 euroa / vrk / lapsi = 75 € / lapsi / 5 vrk:n jakso / yhteensä 1 askel-hyvinvointijaksot aikuisille: omavastuu on 30 euroa / vrk / henkilö = 150 € / aikuinen / 5 vrk:n pääjakso / yhteensä 60 € / aikuinen / 2 vrk:n seurantajakso / yhteensä Kaikki 1 askel hyvinvointijaksot sisältävät majoituksen, täysihoidon (vähintään aamiainen, lounas ja päivällinen) ja ohjelman. Tulo- ja lähtöpäivinä yleensä vain yksi lämmin ateria. Lisätiedot: PHT:n nettisivuilta löytyy hakulomake, lomakohteet ja muuta tärkeää informaatiota. Voit myös soittaa PHT:n neuvontapuhelimeen 020 144 1318 ma - pe klo 9 - 19 ja 13 - 15 tai lähettää sähköpostia osoitteella asiakaspalvelu@pht.fi tuula.napola@ria.fi2dc13ca9705c11403132c33c430aecfchttp://www.ria.fi/fin/ajankohtaista//?nid=843Wed, 25 Apr 2012 12:35:00 +0300Rakentaminen supistuu tänä vuonna 2 prosenttia, mutta kasvanee jälleen ensi vuonna. Talonrakennustöitä aloitetaan 35,5 miljoonaan kuutiometrin verran. Asuntotuotanto vähenee aloitusmäärien käännyttyä laskuun viime syksynä. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan 28 000 asunnon rakentaminen. Toimitilarakentaminen jatkuu varsin vakaana. Maa- ja vesirakentaminen supistuu edelleen. Rakennusteollisuuden suhdannenäkymät ovat kevään aikana pysyneet melko vaisuina. Tilauskannat ovat silti kohtuullisen hyviä, ja odotukset ovat myönteisemmät kuin viime syksynä. Rakennusalan työllisyyden ennakoidaan heikkenevän tänä vuonna. Rakennuskustannukset jatkavat nousuaan etenkin maa- ja vesirakentamisessa. Uusia asuntoja aloitettaneen runsaat 4 000 vähemmän kuin viime vuonna. Vapaarahoitteinen asuntokysyntä on hiipunut hieman talouden epävarmuuden johdosta, mutta asuntokauppaa auttaa matalana pysyttelevä korkotaso. Paikoitellen uusista asunnoista on jopa niukkuutta. Pientalojen aloitusmäärät jatkavat laskuaan tänä vuonna. Valmistaloteollisuuden myynti on tänä keväänä ollut jäljessä viime kevään melko korkeaa tasoa. Varainsiirtoveron korotus nostaisi asuntojen hintoja Elvytyksen vaikutukset näkyivät vielä viime vuoden tuetussa asuntotuotannossa. Nyt aloitukset vähenevät selvästi, mutta määrän pitäisi jäädä taantumaa edeltänyttä tasoa suuremmaksi. Alkuvuonna aloitettujen vuokra-asuntojen määrä on ollut vielä todella pieni, vaikka rakennuttajien investointihalukkuus on kasvanut. Riskinä on, ettei tuettu asuntotuotanto toteudu tavoitteiden mukaisesti. Rakennusteollisuudessa ihmetellään valtiontalouden kehyksiin sisältyvää aikomusta korottaa varainsiirtoveroa ja laajentaa sen veropohjaa. ”Hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys edistää kohtuuhintaista asumista. Varainsiirtoveron korotus on kuitenkin jälleen yksi tekijä, joka nostaisi uusien asuntojen hintoja ja välillisesti myös vuokratasoa. Veromuutokset saattaisivat myös vähentää halukkuutta investoida kiinteistöihin”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo. Toimitilojen aloitukset kääntyivät vuonna 2011 varovaiseen nousuun, mutta toimitilarakentamisen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna. Teollisuusrakentaminen vähenee yhdessä varastorakentamisen kanssa. Liikerakentaminen pysynee viime vuoden lukemissa. Toimistorakentamista ylläpitää uusien tilojen hyvä kysyntä. Viime vuonna rakentaminen kasvoi 4 prosenttia Infrarakentaminen vähenee kuluvana vuonna, vaikka maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne parani viime vuoden loppupuolella. Käynnistyvät väylähankkeet vauhdittavat maa- ja vesirakentamista ensi vuonna. ”Kehyspäätöksissä perusväylänpidon rahoitusta vähennetään vuodesta 2014 lähtien, vaikka perusväylänpito on aiheellisesti nostettu väylien kehittämisessä painopisteeksi. Samaan aikaan kustannukset nousevat vauhdilla, mikä heikentää ostovoimaa. Yhtälö johtaa väylien kunnon huononemiseen entisestään”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, Lemminkäinen Oyj:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki toteaa. Viime vuonna rakentaminen lisääntyi ennakkotietojen mukaan lähes 4 prosenttia. Talonrakennusinvestointien määrä kasvoi 6 prosenttia, mutta maa- ja vesirakentaminen supistui 2 prosenttia. Viime vuonna talonrakennustöiden aloitukset pysyivät miltei edellisvuoden tasolla ja yhteensä käynnistettiin lähes 38 miljoonan kuutiometrin rakennustyöt. Asuntoaloituksia oli peräti 32 200, eli lähes edellisvuoden verran. Rakentamisen kokonaistuotannon arvo oli VTT:n laskelmien mukaan 28,7 miljardia euroa vuonna 2011. Myönteinen kehitys näkyi rakentamisen työllisyyden paranemisena. Myös ulkomaisen työvoiman osuus kasvoi edelleen. Alan työttömyys väheni samanaikaisesti. Tänä vuonna alan arvioidaan työllistävän hieman vähemmän henkilöitä. Talonrakentajien kannattavuuden arvioidaan parantuneen hieman viime vuonna. Tälle vuodelle odotetaan kannattavuuden pysyvän ennallaan. Tuoteteollisuuden kannattavuus jatkoi kohenemistaan viime vuonna. Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälinen toiminta kasvoi vuonna 2011 ja oli RT:n seurannan mukaan 3,2 miljardia euroa. Maajakautumassa Ruotsin osuus oli suurin päätyen 27 prosenttiin.kimmo.sandberg@ria.fi8557c20246d12e1af98d753ef0231a1dhttp://www.ria.fi/fin/ajankohtaista//?nid=842Wed, 25 Apr 2012 12:26:00 +0300- ajankohtaista julkisivuasiaa ammattilaisille Minkälaisia ohjeita julkisivukuntotutkimusten teettämiseen? - Miten energiansäästö on toteutunut julkisivukorjaushankkeissa? - Minkälaisia muutoksia julkisivujen korjaamisessa tapahtuu lähitulevaisuudessa? Tule kuuntelemaan ajankohtaista asiaa julkisivukorjaamisesta Julkisivuyhdistyksen järjestämään vuosikokousseminaariin ti 8.5.2012 klo 13.00 - 15.00. Paikkana Rakennusteollisuus RT, Unioninkatu 14, 00130 Helsinki neuvottelutila Teräs, K-kerros. kimmo.sandberg@ria.fi