
Koulutuksen historiaa
Maassamme on ollut tekniikan opetusta lähes 100 vuotta. Tampereelle perustettiin vuonna 1911 teknillinen opisto ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1915.
Rakennusinsinöörien määrä kasvoi verkalleen, sillä päästötodistuksen sai esimerkiksi vuosina 1915—1925 vain 14 oppilasta ja seuraavana kymmenvuotiskautena, eli vuosina 1926—1935, 64 oppilasta, joten vuonna 1950 heitä oli vasta kolmisen sataa.
1960-luvulla koulutusmääriä lisättiin voimakkaasti perustamalla lisää teknillisiä opistoja. Kotkan teknillisessä oppilaitoksessa aloitettiin rakennusinsinöörien koulutus vuonna 1962.Insinöörejä valmistui aluksi talonrakennustekniikan linjalta, mutta vuonna 1945 tulivat mukaan tien- ja vesirakennustekniikan linjat, nykyisin yhdyskuntatekniikka sekä vuonna 1957 perustettu talonsuunnittelulinja, jolta valmistui rakennusarkkitehteja vuoteen 1997. Nykyisin Lahden ammattikorkeakoulussa valmistuu miljöösuunnittelijoita.
Teknillisen opiston läpikäyneet olivat aluksi ilman varsinaista oppiarvoa eli titteliä. Monien vaiheiden jälkeen insinööri-nimitys vahvistettiin vuonna 1943. Tampereen teknillisen opiston arkkitehtuurin, sittemmin talonsuunnittelun opintolinjalta valmistuneille oppiarvokysymystä selvitettiin aina oikeusistuimia myöten ja vasta vuonna 1972 vahvistettiin asetuksella rakennusarkkitehti-nimitys.
Vuonna 1991 aloitettiin ammattikorkeakoulun
ensimmäiset opetukselliset kokeilut. Nykyisin maassamme on 18 ammattikorkeakoulua, joissa koulutetaan rakennusinsinöörejä.
Yhdistystoiminta käynnistyi
Ammattikuntien yhdistystoiminta alkoi koulutuksen aloittamista paljon myöhemmin, sillä vuonna 1951 perustettiin Oulussa Yleinen insinööriyhdistys - Rakennusinsinöörit r.y. 39 rakennusinsinöörin voimalla. Tämä yhdistys on nykyisen RIA:n alku.
Yhdistyksen jäsenet muodostivat paikallisia kerhoja. 1950-luvulla kerho toiminta alkoikin Helsingin lisäksi Tampereella, Lahdessa ja Turussa. Vuonna 1965 perustettiin kerhoja Ouluun ja Kouvolaan, vuonna 1967 Kuopioon ja Joensuuhun sekä vuonna 1968 Jyväskylään, Poriin ja Kotkaan ja vuonna 1969 Vaasaan ja Rovaniemelle.
1970-luvulla rekisteröitiin ensimmäiset paikallisyhdistykset, kuten mm. Etelä-
Kymen RIA r.y. 2.3.1976. Vuonna 1972 RIA itsenäistyi rakennusinsinöörien ja
rakennusarkkitehtien etujärjestöksi ja rakennusarkkitehtinimityksen tultua vahvistetuksi muutettiin yhdistyksen nimi nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1974 aikana tehtiin RIA:n sääntöihin perusteellinen muutos, jonka jälkeen RIA alkoi toimita liittopohjaisena.
Jäsenpalvelut
Liiton tarkoituksena on ammatillisten etujen valvominen ja parantaa toimintaedellytyksiä niin työ- kuin yhteiskuntaelämässä. Liitto sekä jäsenyhdistykset tarjoavat jäsenilleen koulutustilaisuuksia, opinto- ja messumatkoja sekä vapaa-ajan tapahtumia.
Liiton lakimiehet neuvovat jäseniä kaikissa alaan yleisesti liittyvissä juridisissa ja taloudellisissa asioissa että yksityisemmissä kysymyksissä, jotka liittyvät työsuhteeseen tai sopimusten tekoon. Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus luo turvan työelämän ongelmiin sekä erillisellä sopimuksella vakuutusyhtiön kanssa edullisesti vakuutusturvaa koko perheelle. Työnvälitys auttaa työnhakijoita ja työnantajia kohtaamaan toisensa. Työttömyyden tai lomautuksen kohdatessa IAET ja AYT -kassat maksavat työttömyyskorvausta jäsenilleen.
RIA tänään
Tänä päivänä RIA on ammattikorkeakouluista ja teknillisistä oppilaitoksista valmistuneiden rakennusalan toimihenkilöiden valtakunnallinen keskusliitto, jonka tarkoituksena on parantaa edustamiensa ammattikuntien toimintaedellytyksiä niin työ- kuin yhteiskuntaelämässä. RIA- liiton muodostavat nykyisin 17 alueyhdistystä ja yksi työmarkkinajärjestö. RIA:ssa on varsinaisia jäseniä noin 6500 ja nuorjäseniä noin 3000. RIA on toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsenliitto. RIA:n liittomuotoisuudesta johtuu, että henkilöjäsen vaikuttaa liiton toimintaan oman jäsenyhdistyksensä kautta.
RIA huolehtii edustamiensa ammattikuntien ammatillisen valmiuden kehittämisestä, yhteiskunnallisen ja ammatillisen aseman ja arvostuksen jatkuvasta kohottamisesta sekä työnsaantimahdollisuuksien ja työskentelyedellytysten parantamisesta. Liiton taholta on aina painotettu sitä, että rakennusinsinöörin ja rakennusarkkitehdin arvostus riippuu viime kädessä hänen itsensä tiedollisesta ja taidollisesta tasosta sekä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Liitto sinänsä ei voi tätä arvostusta taata, mutta se voi auttaa jäsenistönsä kehittymistä erilaisin toimenpitein, puolustaa osaavien ja yhteiskuntaan sopeutuvien jäsentensä oikeuksia ja hankkia yleistä arvostusta koko ammattikunnalle.
Koulutuksen haasteet
Rakennusalan insinöörien tarve on kasvussa. Eläkkeelle siirtyvien rakennusarkkitehtien ja insinöörien määrä on kasvamassa, lähivuosina rakennusalan tehtävistä on arvioitu poistuvan noin 800 henkilöä vuodessa. Valmistuvien insinöörien määrä on ollut noin 600 henkilöä vuodessa. Rakennus- ja kiinteistöalan sekä muutkin alat tarvitsevat lisää osaavia rakennusalan ammattilaisia.
Tulevaisuuden työmarkkinoilla vaaditaan myös joustavuutta ja monialaisuutta sekä valmiutta moniuraisuuteen. Koulutus tulee olemaan yhä enemmän sellaisten ominaisuuksien hankkimista, jotka antavat mahdollisuuden työskentelyyn eri alueilla ja eri ammateissa sekä työuran uudelleen suuntaamiseen. Koulutus ei ole kertaluonteista toimintaa, joka liittyy nuoruusvuosiin, vaan se on koko eliniän kestävä prosessi. Osaamista on jatkuvasti ylläpidettävä ja kehitettävä. Koulutuksen on myös annettava riittävät edellytykset syventää tai laajentaa osaamista erilaisten jatko- ja täydennyskoulutusohjelmien avulla.
Koulutuksella on haasteensa, jotta se vastaisi tulevaisuuden tarpeita ja pysyisi tuottamaan kilpailukyistä osaamista sekä uusia palveluita ja innovaatioita, jotta ala menestyy.
Marika Hartikainen
Rakennusinsinööri
Etelä-Kymen RIA ry