1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Rakennusinsinöörit ja –arkkitehdit RIA ry ja kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä kutsutaan yhdistystä liitoksi.

2 § Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on toimia insinöörien, rakennusarkkitehtien ja rakennusmestarien sekä vastaavan koulutuksen tai vastaavan pätevyyden hankkineiden ja rakennusalalla toimivien henkilöiden muodostamien yhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä sekä
• huolehtia rakennusalalla toimivien ammatillisen valmiuden kehittämisestä,
• huolehtii jäsenkunnan työmarkkina- ja työehtosopimustoiminnasta,
• yhteiskunnallisen ja ammatillisen arvostuksen jatkuvasta kohottamisesta, sekä
• työnsaantimahdollisuuksien ja työskentelyedellytysten parantamisesta,
Lisäksi liiton tarkoituksena on rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan edistäminen ja niihin liittyvien kulttuuriperinteiden vaaliminen.

3 § Toimintamuodot
Liitto toimii jäsentensä yhdyssiteenä sekä ohjaa ja tukee niiden toimintaa.
Liitto järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia. Liitto harjoittaa ja tukee rakennusalan tutkimus-, kustannus- ja julkaisutoimintaa. Liitto asettaa edustajansa rakennusalan eri yhteisöihin ja muihin organisaatioihin. Liitto kiinnittää viranomaisten, päätöksentekijöiden ja yleisön huomiota rakennustoiminnan kehittämiseen ja edustamiensa ammattikuntien aseman ja työskentelyedellytysten parantamiseen tekemällä esityksiä ja aloitteita ja antamalla lausuntoja.
Liitto tukee jäsenkuntansa pyrkimyksiä sijoittua edellytyksiään vastaaville paikoille yhteiskunnassa sekä valvoo jäsenkunnan yhteisiä etuja ja oikeuksia. Liitto toimii työmarkkina- ja työehtosopimusasioissa jäsenjärjestöjensä neuvotteluelimenä sekä solmii niihin liittyviä sopimuksia. Liitto voi liittyä jäseneksi sen tarkoitusperiä palveleviin yhteisöihin.

4 § Jäsenet
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittohallitus hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, jonka tarkoituksena on toimia insinöörien, rakennusarkkitehtien ja rakennusmestarien tai vastaavan pätevyyden hankkineiden ja rakennusalalla toimivien henkilöiden yhdyssiteenä sekä valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja ja oikeuksia, ja jonka sääntöjen mukaan jäsenyhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö joka
• opiskelee tai on suorittanut suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa rakennusmestari-, insinööri- tai rakennusarkkitehtitutkinnon, tai
• on suorittanut em. korkeamman tutkinnon, tai
• on suorittanut em. vastaavan ulkomaisen tutkinnon, tai
• on suorittanut vähintään opistotason tutkinnon ja toimii rakennusalalla vastuullisissa tehtävissä.
Jäsenyhdistyksen pitää hyväksyä liiton periaatteet, sitoutua noudattamaan sen sääntöjä ja liiton päättävien elinten päätöksiä.
Liiton jäsenyhdistyksen on esitettävä sääntömuutoksensa ennen rekisteröintiä liittohallituksen hyväksyttäväksi.
Kannattajajäseneksi voi liittohallitus hyväksyä yksityisen henkilön taikka rekisteröidyn tai muun oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Kunniajäseneksi voi liittokokous kutsua yksityisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla tukenut liiton toimintaa tai on toiminut erityisen ansiokkaasti rakennusalan hyväksi. Päätös kunniajäsenen kutsumisesta on tehtävä vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.
Kunniapuheenjohtajaksi voi liittokokous kutsua yksityisen henkilön, joka on pitkään ja erittäin ansiokkaasti toiminut liittohallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, ja joka on arvostettu toimiessaan rakennusinsinöörinä tai rakennusarkkitehtina. Päätös kunniapuheenjohtajaksi kutsumisesta on tehtävä vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.
Liitolla voi kerrallaan olla vain yksi kunniapuheenjohtaja. Mikäli liiton kunniajäsen kutsutaan kunniapuheenjohtajaksi, eroaa henkilö kunniajäsenyydestä.
Lisäksi liitolla on jäseninä ne yksityiset henkilöt, jotka on hyväksytty jäseniksi liiton aikaisempien sääntöjen nojalla sekä jäsenyhdistyksinä ne yhdistykset, jotka on hyväksytty jäseniksi liiton aikaisempien sääntöjen nojalla. Jäsenyhdistykset ja henkilöjäsenet säilyttävät saavutetut jäsenoikeutensa.

5 § RIA-lyhenne
Ammatillisen arvostuksen korostamiseksi jäsenyhdistyksen jäsenelle voidaan liittohallituksen päätöksellä myöntää oikeus käyttää RIA-lyhennettä tutkintonimikkeen yhteydessä. Tarkemmat määräykset lyhenteen käyttöoikeudesta annetaan liittokokouksen vahvistamassa ohjesäännössä.

6 § Jäsenmaksut
Liiton varsinaisena jäsenenä olevan jäsenyhdistyksen varsinaiset jäsenet sekä nuorjäsenet suorittavat liitolle vuosittain liittomaksun, jonka suuruus määrätään erikseen kummallekin ryhmälle.
Liiton jäsenyhdistys, joka ei ole ottanut sääntöihinsä määräyksiä jäsentensä velvollisuudesta suorittaa liitolle edellä mainittua liittomaksua, on velvollinen suorittamaan liitolle jäsentensä osalta liittomaksujen yhteenlaskettua määrää vastaavan jäsenmaksun.
Liiton jäsenyhdistyksen jäsen suorittaa liitolle liittomaksua vain 65 ikävuoteen asti, mikäli hän on suorittanut liittomaksua tai hänen osaltaan jäsenyhdistys on suorittanut jäsenmaksua liitolle yhteensä vähintään viidentoista vuoden ajalta. Tämän jälkeen jäsenelle määrätään alennettu liittomaksu.
Liittomaksusta ovat vapautetut jäsenyhdistysten kunniajäsenet, kunniapuheenjohtaja ja kannattajajäsenet. Alennettu liittomaksu määrätään niille jäsenille, jotka yhteensä ovat suorittaneet liittomaksua tai joiden osalta jäsenyhdistys on suorittanut jäsenmaksua keskeytyksettä 30 vuoden aikana taikka joiden osalta jäsenyhdistys on liiton aikaisempien sääntöjen mukaisesti jo saanut jäsenmaksusta vapautuksen.
Liittohallitus voi sairauden, työkyvyttömyyden tai muun erityisen syyn johdosta vapauttaa jäsenyhdistyksen jäsenen liittomaksun suorittamisesta enintään vuodeksi kerrallaan taikka lykätä liittomaksun maksamista enintään vuodella.
Mikäli jäsenyhdistyksen jäsen on laiminlyönyt liittomaksun maksamisen liitolle, on jäsenyhdistyksen, mikäli liittohallitus niin vaatii, ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin jäsenen erottamiseksi jäsenyhdistyksestä.
Liiton henkilöjäsenet suorittavat liitolle vuosittain henkilöjäsenmaksun ja liiton kannattajajäsenet suorittavat liitolle vuosittain kannattajajäsenmaksun.
Liiton kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja eivät suorita jäsenmaksua.
Liittomaksujen, jäsenmaksujen, henkilöjäsenmaksujen ja kannattajajäsenmaksujen suuruuden määrää varsinainen liittokokous erikseen jokaiselle ryhmälle.
Liittokokous voi päättää, että jäsenyhdistyksen jäsenen valmistumisvuonna liittomaksu on muutoin määrättyä maksua pienempi tai että liittomaksua ei lainkaan peritä.
Edellä mainittujen maksujen maksuajan ja -tavan määrää liittohallitus.

7 § Jäsenyydestä eroaminen ja erottaminen
Jäsen, joka haluaa erota liitosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan.
Eroava jäsen ja eroavan jäsenyhdistyksen jäsenet ovat velvollisia suorittamaan jäsenmaksunsa ja liittomaksunsa kulumassa olevalta vuodelta.
Liittohallitus voi erottaa liiton jäsenen, joka toimii liiton tarkoitusta vastaan tai joka on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen taikka ei ole täyttänyt 6 §:n mukaisia velvollisuuksiaan tai on toimittanut sääntömuutoksensa, jota liittohallitus ei ole hyväksynyt, rekisteröitäväksi, tai on huomattavasti vaikeuttanut liiton toimintaa.
Erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös liittokokouksen tutkittavaksi jättämällä kirjallinen valitus liittohallituksen puheenjohtajalle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

8 § Toimielimet
Liiton päätösvaltaa käyttää yhdistyslain ja näiden sääntöjen määräämällä tavalla liittokokous.
Toimeenpanovaltaa käyttävä elin ja yhdistyslain tarkoittama hallitus on liittohallitus.

9 § Liittokokous
Liitto kokoontuu liittohallituksen kutsusta varsinaiseen liittokokoukseen. Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain marraskuussa.
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittohallitus tai liittokokous niin päättää tai jos vähintään kolme jäsenyhdistystä tai 1/10 liiton jäsenistä sitä esittämänsä asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun kirjallinen vaatimus kokouksen pitämiseksi on toimitettu liittohallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle taikka liiton toimistoon.
Asia, jonka liiton jäsen haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi, on kirjallisesti ilmoitettava liittohallitukselle viimeistään kuusi viikkoa ennen liittokokousta.
Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisena kullekin liiton jäsenyhdistykselle sekä julkaistava varsinaisen liittokokouksen määräämässä sanomalehdessä aikaisintaan kuusi viikkoa ja viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

10 § Äänivaltaisuus ja päätöksenteko liittokokouksessa
Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa ääniä sen jäsenmäärän mukaisesti, kuin yhdistyksen jäsenet ovat suorittaneet liittomaksunsa tai jonka jäsenmäärän mukaisesti jäsenyhdistys on suorittanut jäsenmaksunsa edellisenä kalenterivuonna seuraavasti:

3 – 25 jäsentä kohti 2 ääntä
26 – 50 jäsentä kohti 3 ääntä
51 – 100 jäsentä kohti 4 ääntä
101 – 200 jäsentä kohti 5 ääntä
201 – 400 jäsentä kohti 6 ääntä
401 – 800 jäsentä kohti 7 ääntä
801 – 1600 jäsentä kohti 8 ääntä
1601 – jäsentä kohti 9 ääntä.

Liittokokoukseen saa jokainen jäsenyhdistys lähettää yhden äänivaltaisen edustajan jokaista ääntä kohti. Jäsenyhdistys voi valtuuttaa edustajansa käyttämään enintään kolmea ääntä. Yksi jäsenyhdistys saa käyttää enintään 1/3 liittokokouksen äänimäärästä.
Voidakseen käyttää äänivaltaansa on jäsenten kirjallisesti viimeistään 7 vuorokautta ennen liittokokousta ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen ja jäsenyhdistyksen lisäksi samalla toimitettava liittokokousedustajiensa valtakirjat liiton toimistoon.
Äänestys liittokokouksessa on avoin, ellei joku äänivaltaisista osanottajista vaadi äänestyksen toimittamista suljettuna lippuäänestyksenä. Vaalit suoritetaan aina suljettuna lippuäänestyksenä.
Liittokokouksessa päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa toisin määrätä, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit ja suljettu lippuäänestys arvalla, mutta avoimessa äänestyksessä tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.
Liiton kannattajajäsenillä, kunniajäsenillä, kunniapuheenjohtajalla sekä liiton jäsenyhdistyksen jäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei esitys- eikä äänioikeutta.

11 § Liittokokouksessa käsiteltävät asiat
Varsinaisessa liittokokouksessa
1) esitetään tilinpäätös, liittohallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto;
2) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille;
3) hyväksytään liiton toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi;
4) määrätään liittohallituksen ja toimikuntien jäsenten palkkioiden ja matkakustannusten korvausten suuruudet seuraavaksi kalenterivuodeksi;
5) määrätään liittomaksujen ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavaksi kalenterivuodeksi;
6) hyväksytään liiton tulo- ja menoarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi;
7) valitaan kaksi tilintarkastajaa varahenkilöineen tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilit ja hallinto. Toisen tilintarkastajan varahenkilöineen tulee olla KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. KHT-yhteisön piiristä määrätään vastuunalainen tilintarkastaja varahenkilöineen;
8) valitaan liittohallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi;
9) päätetään liittohallituksen jäsenmäärästä sekä valitaan liittohallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle;
10) käsitellään liiton jäsenten liittokokouksen käsiteltäväksi sääntöjen mukaan ilmoittamat asiat;
11) määrätään sanomalehti, jossa liittokokouskutsu on julkaistava; sekä
12) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § Liittohallitus
Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään 12 ja enintään 30 muuta varsinaista jäsentä sekä kullekin varsinaiselle jäsenelle, puheenjohtajaa lukuun ottamatta, valitut henkilökohtaiset varajäsenet.
Liittohallitus on mahdollisuuksien mukaan valittava siten, että liittohallitukseen kuuluu kunkin jäsenyhdistyksen piiristä valittuina ainakin yksi varsinainen jäsen ja muutoin niiden jäsenmäärän mukaisesti varsinaisia jäseniä seuraavasti:

3 – 500 jäsentä kohti 1 hallituksen jäsen
501 – 1000 jäsentä kohti 2 hallituksen jäsentä
1001 – 2000 jäsentä kohti 3 hallituksen jäsentä
2001 – jäsentä kohti 4 hallituksen jäsentä.

Liittohallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi on valintaa ensiksi seuraavat kaksi kalenterivuotta siten, että vuosittain puolet liittohallituksen varsinaisista jäsenistä varajäsenineen on erovuorossa. Liittohallituksen jäsenten erovuoroisuus määrätään tarvittaessa arpomalla.
Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Liittohallitus voi asettaa avukseen asioita valmistelemaan ja juoksevia asioita hoitamaan keskuudestaan työvaliokunnan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan toimikuntia.
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/3 liittohallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti esittämänsä asian käsittelyä varten vaatii. Kutsu on lähetettävä kirjallisena liittohallituksen jäsenille viimeistään 7 vuorokautta ennen kokousta.

13 § Liittohallituksen tehtävät
Liittohallituksen tehtävänä on muun muassa:
1) valita keskuudestaan varapuheenjohtaja;
2) valmistella liittokokouksissa käsiteltävät asiat;
3) panna toimeen liittokokouksen päätökset;
4) johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti;
5) huolehtia varojen hankinnasta ja taloudenpidosta sekä kirjanpidosta;
6) pitää yhteyttä jäseniin sekä auttaa jäsenyhdistyksiä neuvoilla ja ohjeilla;
7) ottaa ja vapauttaa liiton toimitusjohtaja;
8) asettaa tarpeelliset liiton edustajat sekä toimikunnat, määritellä niiden tehtävät ja valvoa niiden toimintaa;
9) päättää mahdollisista työtaistelutoimenpiteistä, työtaistelukorvauksista ja työtaistelun lopettamisesta;
10) päättää liiton omassa neuvottelutoiminnassa syntyneiden neuvottelutulosten hyväksymisestä.

14 § Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä liiton toimitusjohtajan kanssa.

15 § Tilit
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja liittohallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

16 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.
Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä liiton tarkoitusperien mukaisesti purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.


Hyväksytty RIA:n liittokokouksessa 22.11.2008

Sääntömuutos on rekisteröity